Karu keidas

Parran Peikko kiertää mielellään Lutakkonevan allikoiden mosaiikin yllä. Kesäyön hämärässä kevyen usvan läpi vedenkalvosta heijastuva kuvajainen saa ajatukset lentämään. Eloa kesäyössä riittää muutenkin, sillä kesän annista nautitaan täysin siemauksin. Talven hämärässä kierroksia voi muistella tarkemmin.

Nevojen elämä on talvella hiljaista. Korppi ronkkuu, kettu jolkottelee ja revontulet loistavat. Kiivaan elämän sijaan Lutakkoneva voi tarjota hiljaisuutta melko luonnontilaisena säilyneen luonnon keskellä. Eläväksi keitaaksi Lutakkoneva muuttuu keväällä. Auringon lämmön ja lumien sulamisen myötä suo paljastaa antinsa kesävieraille. Näkyvän ja kuuluvan roolin keidassuon maisemassa ottavat linnut ja hyönteiset. Lutakkonevan kymmenet allikot, joita kehystävät melko suurikokoiset puut, luovat näyttävän maiseman. Neva onkin hyvin kehittynyt edustaja länsisuomalaisesta kermikeitaasta. Lutakkonevallekin noustaan. Suon keskiosien turvekerrokset ovat nostaneet myös allikot suon reunoja korkeammalle. Vesi allikoihin kertyy kevään sulamisvesistä ja sateista. Lutakkonevan maisemat ja tarinat jatkuvat nevan nimikkosivuilla.

Edellinen Opastus Seuraava