TEUVAN LINNUSTO
(Lintujen nykyiset nimet)
Korppi Corvus corax
Hyvin harvinainen, mutta pesivänä valtion suurissa metsissä. Näyttäytyy tavallisesti talvella ja syksyisin. Kesällä 1934 lenteli 10 kpl Ruostetluomalla.
Varis Corvus c. cornix
Yleisenä pesivänä erittäinkin viljelysten reunamailla. Joitakin kappaleita asustaa seudulla koko talvenkin.
Peltovaris Corvus frugilegus L.
Muutamia kappaleita tavattu keväisin pelloilla.
Naakka Coloeus m. monedula (L)
Retkeileviä kappaleita nähty useina vuosina keväisin.
Pähkinähakkinen Nucifraga caryocatactes (L)
Näyttäytynyt seudulla milloin niitä muuallakin maassa on havaittu.
Harakka Pica pica (L)
Hyvin yleinen. Pesii aukeiden laitamilla ja metsäkylissä.
Närhi Garrulus glandarius (L)
Yleisempi kuin edellinen. Esiintyy kylien laitamilla ja erittäinkin syksyisin tulee hyvin esille karkealla äänellään.
Kuusanka Perisoreus infaustus (L)
Lintu on jotenkin tavallinen. Poikueita olen tavannut kesäkuussa usean kerran, viimeksi 1927 kesäkuun lopulla pitäjän eteläpuolella.Viisi paria 29.6.27.
Kuhankeittäjä Oriolus oriolus (L)
Kuhankeittäjä on tavattu seudulla viimeksi vuonna... Se lauloi silloin pitäjän pohjoisosassa lehtometsässä heinäkuun alkupäivinä. Todennäköisesti se oli tällöin pesiviä pareja. Ennen lintua on tavattu runsaamminkin.
Kottarainen Sturnus vulgaris
Pesii seudulla hyvin yleisenä.
Punatulkku Pyrrhula p. pyrrhula (L)
Lintu tavataan jotenkin yleisenä kaikkialla metsissä. Talvisin näkee niitä kartanoilla varpusten seurassa.
Taviokuurna Pinicola enucleator
Linnun näkee vain syksyisin pihlajanmarjoja syömässä.
Pieni käpylintu Loxia c. curvirostra
Pesii alueella. Olen löytänyt kerran juuri pesästä lähteneitä poikasia.
Vihreäpeipponen Chloris chloris
Tullut viimeaikoina yhä yleisemmäksi. Käyvät myöhemmin kesällä kyläaukoilla verottamassa lantun ja turnipsin siemenviljelyksiä.
Tikli Carduelis carduelis (L)
Jonkun kerran tavattu kevättalvisin kartanomailta varpusten seurasta.
Vihreävarpunen Carduelis spinus (L)
Tavataan yli vuoden kaikkialla metsissä. Talvella näkee niitä kyläaukeilla nokkosten siemeniä syömässä.
Hempponen Carduelis cannabina (L)
Pesii harvalukuisena. Myöskin talvisin näkee ja kuulee niitä harvinaisina.
Urpiainen Carduelis linaria (L)
Lintua tavataan syksyin ja talvisin retkeilemässä lepissä ja koivuissa.
Peipponen Fringilla c. coelebs (L)
Sangen yleisenä metsissä ja myöskin kyläseuduissa.
Härkäpeipponen Fringilla montifringilla (L)
Linnun tapaa alueella muuttoaikoina.
Varpunen Passer d. domestica (L)
Hyvin yleinen kyläseuduissa.
Keltasirkku Emberiza c. citrinella (L)
Yleinen erittäinkin syrjäkylillä ja metsän laitamilla.
Peltosirkku Emberiza hortulana (L)
Jokseenkin tavallinen kaikkialla viljelysmailla.
Kaislasirkku Emberiza s. schoeniclus (L)
Neljänä kesänä olen tavannut linnun pitäjässä. Vuonna [27] tapasin lentokykyisen poikueen pitäjän eteläosassa.
Pulmunen Plectrophenax nivalis (L)
Keväisin näyttäytyy lintu peltomailla parvina.
Leivonen Alauda a. arvensis (L)
Aivan yleinen viljelysmailla.
Metsäkirvinen Anthus t. trivialis (L)
Yleinen lintu harvoissa metsissä ja soilla.
Niittykirvinen Anthus pratensis (L)
Melko yleinen pelloilla ja niityillä.
Valkea västäräkki Motacilla a. alba (L)
Yleisesti pesivänä kartanoilla, pelloilla ja niityillä.
Keltavästäräkki Motacilla f. flava (L)
Jotenkin yleinen pesivänä seudulla.
Puukiipijä Certhia f. familiaris (L)
Milloin yksin, milloin hömötiaisen seurassa tavallinen.
Pakkastiainen Parus m. major (L)
Tavallinen kylissä sekä metsissä.
Mustatiainen Parus ater (L)
Pesii harvalukuisena.
Töyhtötiainen Parus cristatus (L)
Jotenkin yleinen hömötiaisten seurassa.
Hömötiainen Parus atricapillus borealis (Selys)
Yleinen kaikkialla metsissä ja metsän laitoilla.
Pyrstötiainen Aegithalos caudatus (L)
Pyrstötiaisia näkee syksyisin hömötiaisten seurassa tai yksinäisinä parvina.
Hippiäinen Regulus regulus (L)
Jokseenkin yleinen tiaisten seurassa.
Pienempi lepinkäinen Lanius collurio (L)
Jokseenkin tavallinen viljelysmaiden rajamailla pensasalueella. Useita pesälöytöjä.
Tilhi Bombycilla g. garrulus (L)
Syksyisin ja keväisin, muuttomatkoilla.
Harmaa paarmalintu Muscicapa s. striata (Pall.)
Nykyään aivan yleinen kyläseuduilla ja metsissä.
Mustankirjava paarmalintu Muscicapa a. atricapilla (L)
Jokseenkin harvinainen pitäjässä.
Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix
Jokseenkin harvinainen pitäjässä.
Uunilintu Phylloscopus t. trochilus (L)
Yleinen metsissä ja kyläseuduilla.
Tynnyrilintu Phylloscopus collybita abietina (Nilson)
Yleinen kuusimetsissä.
Harmaakerttu Sylvia c. communis
Varsin yleinen niityillä ja nykyään esiintyy myöskin kyläseuduilla. 1927 ensi kerran kuulin sen kirkonkylällä.
Lehtokerttu Sylvia b. borin
Tavallinen pensastelevissa metsän reunoissa.
Hernekerttu Sylvia c. curruca (L)
Harvalukuinen metsissä.
Räkättirastas Turdus pilaris (L)
Pesii yleisenä aukean laitamilla ja sen keskiosissakin aidoilla ja pensailla.
Punasiipirastas Turdus musicus (L)
Linnun tapaa jotenkin yleisenä aukean laitamilla.
Laulurastas Turdus phi. philomelos
Laulurastas on tavallinen lintu pitäjässä, sekä mäntykankailla, että korpimailla.
Kivitasku Oenanthe oe. oenanthe (L)
Sangen yleinen kaikkialla viljelysmailla.
Pensastasku Saxicola r. rubetra (L)
Tavallinen lintu pelto- ja niittymailla, missä on pensasta.
Leppälintu Phoenicurus ph. phoenicurus (L)
Linnun tapaa jokseenkin yleisenä kylissä ja metsämailla.
Satakieli, Luscinia luscinia
1939 satakieleksi määritetty lintu lauloi kirkolla pitkälle kesään.
Punarintasatakieli Erithacus r. rubecula (L)
Punarintasatakieli on pitäjässä tullut yhä yleisemmäksi. Linnun tapaa jokivarsien pensastoissa ja syvällä korpimetsissä, joita lähellä on kallioisia maita.
Peukaloinen Troglodytes t. troglodytes (L)
Linnun tapaa harvinaisena metsänlaitamien pensastoissa. Pari kertaa olen tavannut poikueen.
Koskikara Cinclus c. cinclus (L)
Koskikaran tapaa talvisin koskipaikoissa harvalukuisena.
Haarapääskynen Hirundo r. rustica (L)
Yleinen lintu kylien kartanomailla ja peltoaukeilla sekä metsäniityillä.
Räystäspääskynen Delichon u. urbica (L)
Asuntojen ympärillä tavallinen lintu. Pitäjän kirkon seinissä kymmeniä pesiä.
Törmäpääskynen Riparia r. riparia (L)
Jokivarren hiekkatörmissä siellä täällä joitakin pareja.
Tervapääskynen Apus a. apus (L)
Lintu on tavallinen pitäjän kirkon ympäristössä pesien kattopaanujen alle. Myös metsissä olen sen tavannut.
Kehrääjä Caprimulgus e. europaeus (L)
Linnun näkee tavallisesti syyspuolessa, jolloin niitä lentelee karjakujilla ja kartanoilla.
Harmaatikka Picus canus
Lintu pesinee pitäjässä, sillä tapasin sen heinäkuussa siellä.
Isotikka Dryobatos major (L)
Tavallisin tikoista. Sen tapaa kaikkialla metsissä ja talvisin kyläaukoilla.
Pikkutikka Dryobatos minor (L)
Jokseenkin yleinen pitäjän metsiköissä. Pesän löysin 1916 kesäkuun 15. päivä. Pesässä oli suuret pojat.
Kolmivarvastikka Picoides tridactylus (L)
Talvisin tapaa linnun retkeilemässä kyläseuduissa.
Palokärki Dryocopus martius (L)
Yleinen pitäjän metsissä. Näyttää viihtyvän erittäinkin korpimetsissä.
Käenpiika Jynx t. torquilla (L)
Lintu on yleinen pitäjässä. Keväisin näkee ja kuulee sen kyläseuduissakin.
Käki Cuculus canorus (L)
Lintu on yleinen sekä syvällä metsissä että metsän rinnemailla.
Tunturipöllö Nyctea nyctea (L)
Talvisilla retkillään tavattu joskus pitäjässä.
Huuhkaja Bubo bubo (L)
Asustaa pitäjää kallioisilla metsämailla. Löydetty usein pesiä ja useampia lintuja ammuttu. Eräitä pesäpaikkoja vieläkin täällä tiedetään.
Suopöllö Asio fl. flammeus
Tavattu syksyisin, josta päättäen lintu on ollut muuttavia kappaleita.
Helmipöllö Aegolius tengmalmi
Helmipöllö on pitäjässä yleinen. Sen tapaa kaiken tyyppisissä metsissä.
Varpuspöllö
Hiiripöllö Surnia ulula (L)
Lapinpöllö
Viirupöllö
Muuttohaukka Falco peregrinus
Pesii harvinaisena suoseuduilla pitäjässä. Pesän löysin 27-6-1915 Varisnevasta.
Poutahaukka Falco columbarius
Punajalkahaukka Falco v. vespertinus
Tornihaukka Falco t. tinnunculus
Tornihaukka on yleinen lintu pitäjässä. Pesii metsän laitamilla.
Nuolihaukka Falco s. subbuteo
Jokseenkin yleinen haukka. Retkeilee kyläseuduilla usein.
Kotka Aquila c. chrysaetos (L)
Kotka on asustanut pitäjässä aina viime vuosiin saakka. Useita on ammuttu ja vuonna 1928 lähetetty poikasia Kajaaniin Suvenniemelle. Useita pesälöytöjä.
Hiirihaukka Buteo vulpinus intermedius
Hiirihaukka on pitäjässä tavallinen kaikkialla metsissä, enin aukeitten reunamaiden läheisyydessä. Aikanaan ammuttu paljon, kun tapporahoja vielä maksettiin haukoista. Tätä ammuttiin silloin kanahaukkana.
Piekanahaukka Buteo l. lagopus
Talvisilla matkoillaan tavattu Teuvallakin tämä pohjoinen haukka. Joka kerta ammuttukin.
Sinihaukka Circus c. cyanus (L)
Sinihaukka on pitäjän eri puolilla harvinaisena asustava. Lintua sanotaan täällä valkohaukaksi ja sen sanotaan ennustavan pakkasia, jos se näyttäytyy kylällä.
Kanahaukka Accipiter g. gentilis (L)
Kanahaukka on pitäjässä hyvin tavallinen lintu. Usein tekee se retkiä kyläseutuihin.
Varpushaukka Accipiter n. nisus (L)
Jotenkin tavallinen koko pitäjässä. Kyläseudussa käy se usein lintuja ajamassa.
Mehiläishaukka Pernis a. apivorus (L)
Monia kappaleita ammuttiin ennen kanahaukkana. Suoseuduissa jotenkin tavallinen vieläkin.
Joutsen Cygnus cygnus (L)
Lintu lentää muuttoaikoina pitäjän läpi ja kerrotaan joskus käyneen syömässä rukiinoraita pelloilla.
Isohanhi Anser f. fabalis
Muuttoaikoina näkee hanhiparvien lentävän pitäjän läpi.
Sinisorsa Anas p. platyrhynchos
Sinisorsa on tavallinen jokien ja suolampien piirissä.
Tavi Anas c. crecca (L)
Lintua tavataan suolampien ja jokien piirissä.
Heinätavi Anas querquedula
Jouhisorsa Anas a. acuta
Muuttoaikoina nähty lammikoissa joitakin kertoja.
Punasotka Aythya ferina
Jouhisotka Aythya fulicula
Telkkä Bucephala clangula
Tukkakoskelo Mergus serrator (L)
Tavataan harvinaisena metsäniittyjen joissa.
Silkkiuikku Podiceps c. cristatus (L)
Silkkiuikkupoikueen olen tavannut eräällä suolla suolammissa 1907.
Merimetso Phalacrocorax carbo
Härkälintu Podiceps g. griseigena
Mustakurkku-uikku
Metsäkyyhkynen Columba oe. oenas (L)
Harvalukuisena tavataan metsäniittyjen läheisyydessä.
Tunturikurmitsa Charadrius apricarius (L)
Muuttoaikoina näkee lintuja peltomailla ruokailemassa.
Valkovikla Tringa nebularia
Harvinaisena lampien rannikoilla näkee linnun yli kesän.
Harmaajalkavikla Tringa ochropus (L)
Linnun tapaa pesivänä metsälampien rantamilla.
Rantasipi Tringa hypoleucos (L)
Jokien varsilla ja suolampien rannoilla tavallinen.
Isokuovi Numenius arquata
Lintua näkee vielä jotenkin yleisenä metsäniityillä. Entisiä asuinpaikkoja paljon hävinnyt.
Lehtokurppa Scolopax r. rusticola (L)
Iso-taivaanvuohi Capella g. gallinago (L)
Taivaanvuohi on jotenkin tavallinen metsäniityillä.
Pikku-taivaanvuohi Lymnocryptos minimus (Brunn)
Muuttoaikoina saatu kuolleita kappaleita.
Kalalokki Larus c. canus (L)
Lintu tunnetaan pitäjässä kalakaijannimellä. Se on pesinyt viimevuosiin saakka eräällä suolla. Ennen kerrotaan sen pesineen tuolla suolla useammin kymmenin parein.
Kurki Meyalorius g. grus (L)
Joitakin pareja pesii laajoilla suoseuduilla.
Ruisrääkkä Crex crex (L)
Ruisrääkkää kuulee kaikkialla pitäjän alueella. Vuonna 1928 kesällä ei kuitenkaan huomattu ainakaan kirkonkylässä.
Metsäkana Lagopus l. lagopus (L)
Tavallinen lintu soiden rantaseuduilla ja niittymailla.
Teeri Lyrurus t. tetrix (L)
Yleinen yli pitäjän.
Metso Tetrao u. urogallus (L)
Jotenkin yleinen suuremmilla metsämailla, erittäinkin jokien lähettyvillä.
Pyy Tetraster bonasia (L)
Yleinen pitäjän metsissä.
Peltopyy Perdix perdix robusta
Harvinainen peltojen ja metsän rajamailla.
